Eipä köyhällä ole vakuutuksia itselleenkään tai kodilleen. Sukan varteen jää aika vähän rahaa jos kuussa saa vajaan tonnin josta vuokra nielaiseen puolet. Onneksi on kissa joka pitää hengissä. Ja jos auton alle jään niin toivon mukaan sosiaalitoimi tulee apuun laskun kanssa. ;P

Mielestäni ei kuitenkaan voi olla niin, että vaikkapa yhteiskunta vielä jotenkin maksaisi ihmisten lemmikeistä tulevia kuluja enemmän. Eläinlääkärit ovat kuitenkin sen palkkansa ansainneet.

Ihmisten lääkärikulut ovat vielä ihan toista luokkaa ja yhteiskunta niitä tukee: se on sitä yritystä tasoittaa eriarvoisuutta. Ja jep, niihinkin olisi syytä varautua: kun en minäkään ole kenelläkään töissä, niin tiedostan sen, että esim. kuukauden pätkä sairaalassa tuottaisi tulonmenetykset ja sitä kautta taloudellista tilannetta, johon yhteiskunnaltakaan olisi turha kysellä apua (yrittäjänä toimivalla ei ole samanlaista palkallista sairauslomaa kuin palkkatyössä, jonka joku muu maksaisi). Sitä varten otetaan vakuutuksia ja pistetään sitä rahaa sukanvarteen, näin se vaan on.

Enkä siis edelleenkään kiistä lemmikeistä mahdollisesti tulevia hyvä puolia, verenpaineen laskusta mielenterveyteen, mutta valitettavasti rikkaammilla on monta muutakin etuoikeutta.

Vaikka kissan ottessa olen ollut hyvin tietoinen mahdollisista kuluista (en ole ensimmäistä kertaa kissan kanssa) ei vuokrani kokoinen yllättävä eläinlääkärilasku ole mielestäni sellainen johon pitäisi olla varaa noin vain sormia napsauttamalla. Tuskin kukaan ihminenkään budjetoi varojaan niin, että on vara makaa sairaana monta viikkoa jos vaikka auton alle jää?
Eri asia on ruuat, hiekat, tavarat ja leikkaus/rokotus/sirutus, niihin on jokaisen varauduttava.

Ei eläinlääkäri halpaa ole, miksi olisikaan? Kyseessä on ammatti, joka vaatii melkoisen koulutuksen ja jossa joudutaan kantamaan vastuuta. Lisäksi tulevat normaalit kustannukset laiteinvestoinneista lääkkeisiin ja hoitohenkilökuntaan.

Lemmikinpito, kuten vaikkapa auton omistaminen tai lenkkeily, on ihmisille vapaaehtoista toimintaa, ja valitettavasti siihen liitty myös kuluja. Tietysti eläimet lisäävät ihmisten henkistä hyvinvointia jne, ja näin ollen ihmisten pitäisi sitten budjetoida elämänsä niin, että myös sen eläimen fyysisestä (ja kai siitä henkisestäkin) hyvinvoinnsta on varaa pitää huolta.

Kuten Kati tuossa totesi pitävänsä tietty “vararahastoa” hoitokulujen varalle.

Ja Ylitalon Teron vinkki eläinvakuutuksesta kannattaa myös huomioida.

Matti: Autoista ja niiden huoltokuluista en siis todellakaan mitään tiedä, joten jätän taas ottamatta kantaa niihin

Silti. Uuden auton ostajat ovat erikoisasemassa tuossa merkkihuoltorankaisussa. Mitä vanhempi ja yksinkertaisempi auto, sitä halvempi huolto. Parhaassa tapauksessa hoidettavissa maallikonkin taidoin jopa itse omassa kotipihassa. Vaikka bensakuluissa varmasti häviää uusille autoille, saa 1000 euron autolla ajaa normaalikäytössä vuosia ennen kuin se tulee kalliimmaksi kuin uusi 20 000 euron auto. Osittain juuri kalliiden merkkihuoltojen vuoksi. Pahoittelen nyt kuitenkin off topicia, ihmettelen vaan aina kun ihmiset ostavat uusia autoja ja sitten valittavat huollon kalleutta

Ja mitä kuviini tulee, niin en toki tiedä, mitä kuvaa olet Marinadissa katsonut, ilmeisesti jotain muuta kuin sivupalkissa näkyvää, koska siinä on meikkiä varmaan yhtä paljon kuin Mari Koossa. Eli ei kovin hirveästi Villin blogissa olen kyllä ihan meikittä, kuten kotioloissa yleensä, joten oletan, että niitä kuvia olet katsonut.
Mutta omasta mielestäni meikki piristää ilmettä ja kuuluu esimerkiksi kaikenlaisiin rientoihin, joten sikäli sitä naamaan toki laitan.

Taytyy kylla todeta (nain muutaman perjantaisiiderin jalkeen) taalta Irlannin perukoilta etta katsottuani noiden IT-viikon pakinoiden sivussa olevaa kasvokuvaa ja sitten tata “originaalia” marinadi-blogista jotta vaikka Mari saatkin itsesi ihan hauskan eksoottisen nakoiseksi meikkaamalla (viittaan kuvaan A) joka ei mitenkaan paha niin kuitenkin sijoitut yhden_miehen_arvosteluraadissani niiden henkiloiden joukkoon jotka vaan nayttavat valloittavan sopoilta ihan au naturel, preferoin ehdottomasti.

Mut en ma kiella meikin kayttoa, enenen… Ja ikaankuin mulla mitaan valtaakaan asiaan olisi
Mukavaa viikonloppua toivotteleepi Ilkka

Eikä raha tule noissa tilanteissa ensimmäisenä mieleen, eikä toisena tai kolmantenakaan. Kiitollisuus hyvästä, nopeasta ja asiantuntevasta avusta sen sijaan tulee.

Hevoseen sitä vasta saakin eläinlääkärikuluja ja muita “huoltomenoja” uppoamaan ilman suurempia kriisitilanteitakaan, huomauttaa nimimerkki kokemusta on. Sitä vain miettii, mikä on niiden tuhansien entisten kiertolaisravurien kohtalo; saavatko lasten leluksi liiteriin hankitut, käytännössä ilmaiset hevoset asianmukaista hoitoa sairastuessaan - tai muutenkaan? Tähänhän Suomen eläinsuojeluyhdistyskin haluaa tämän vuoden kampanjassaan kiinnittää huomiota.

Ja sinällään se vinkuminen eläinlääkärin kalliudesta on turhaa myös siksi, että lemmikki on jokaisen oma valinta: kukaan ei pakota sitä hankkimaan, joten jos rahat ei riitä vuosien (tai jopa vuosikymmenien) ylläpitoon, niin sitten on vain elettävä ilman omaa nelijalkaista tai kaksisiipistä tai muuta oliota.