Kulutusjuhla

Sanotaan yhtä, tehdään toista

Hesarin Ruoka&Juoma -sivujen juttu (maksullinen sivu) taas sen todisti: ihmiset sanovat haluavansa tietyntyyppisiä elintarvikkeita (lähiseudulla tuotettuja, luomua, ilman marinadeja jne.), mutta todellisuudessa valitaan hunajamarinoidut broilerisuikaleet.

Joka kymmenes haluaisi kauppaan lisää eineksiä. Joka kuudes tahtoisi lisää suikaloidun ja marinoidun broilerin kaltaisi puolivalmisteisia. Lähellä tuotettuja ruokia ilmoittaa haluavansa yli puolet.
Kuten juttuun haastateltu kauppakorkeakoulun professori Arto Lindblom toteaa:

”Halutaan laadukasta, lähellä tuotettua, puhdasta ja maukasta ruokaa, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan.”

Lisäksi juttua varten tehdystä kyselystä havainnoidaan seuraavaa:

”Yleinen tyytyväisyys näkyy myös haluttomuudessa maksaa ruuasta lisää, jos se takaisi nykyistä korkealaatuisemmat elintarvikkeet. Enemmistö ei ole siihen halukas.

Lisää maksuhalukkuutta olisi reilulla neljänneksellä kuluttajista.”

Eli siis kuluttajien kyselyiden ja todellisten päätösten valilla vallitsee se jo ajat sitten havaittu ristiriita. Ihmiset varmasti ihan oikeasti ajattelevat, että lähiruoka olisi kiva juttu ja maistuisi välilä marinoimatonkin, mutta hyllyjen välissä valintoja tehdessä aika ja raha ovat oleelliset kriteerit.

Lisäksi veikkaisin, että moni vastaa kyselyissä tahtovansa esimerkiksi marinoimatonta lihaa tai lähiruokaa, koska se kuuluu ajan henkeen. Välillä todennäköisesti myös ostoksia tehdään ajatellen, että kiva ostaa tätä leipää, kun kyseessä on lähileipomo, mutta silti ei oikeasti tiedetä, mistä esimerkiksi leivontaan käytetyt jauhot ovat peräisin. Tai välillä vähän parannellaan omaatuntoa, kun valitaan luomuporkkanat.

Enkä väitä itse olevani yhtään sen parempi kuluttaja. Kyselyihinkin varmasti vastaisin enemmän sen ihanneminäni mukaisesti, en täysin todellisen käyttäytymiseni perusteella.

8 Comments

  1. Osasyynä yllämainittuun tilanteeseen on myös kauppojen tarjonta. Kyllä minäkin haluaisin laajasti luomua ja lähiruokaa, mutta kun lähialueeni kaupoissa ei juurikaan tarjontaa näiden osalta ole, muutoin kuin satunnaisista kasviksista. Tämän vuoksi sitten tulee otettua niitä hunajamarinoituja broilersuikaleita ynnä muuta helppoa. On joskus vaikeuksia löytää jopa marinoimatonta lihaa, ellei halua viedä kotiin kokonaista paistia tai pihviä.

  2. Tuo on valitettavasti myös täydellisesti linjassa ravintola-alan vallitsevan todellisuuden kanssa. Halutaan lähiruokaa, halutaan luomua, mutta kun kuullaan hinta, niin halutaankin se Esson baarin lehtipihvi ranskalaisilla.

  3. Tämä gallupkyselyjen ja todellisen toiminnan välinen ristiriita näkyy myös sosiologisessa ja yhteiskunnallisessa tutkimusaineistossa. Eläinten seksielämää tutkitaan tarkkailemalla, hmisille lähetetään kysymyslomake. Ja astaukset kuvastavat enemmän toiveajattelua kuin totuutta.

  4. Olen samaa mieltä kuin AnttiK. Välillä on TODELLA vaikea löytää marinoimattomia vaihtoehtoja. Itse ostan valmiiksi marinoitua lihaa vain äärimmäisessä hädässä. Ensinnäkään en pidä marinadien mausta. Ne maistuvat kaikki samalta natriumglutamaatilta, itse tekemällä saa parempaa ja myös terveellisempää. Hunajamarinadi maistuu hunajalta yhtä vähän kuin Saarioisten jauhelihapitsa jauhelihalta tai pitsalta! Enkä myöskään halua maksaa turhasta. Juuri uittamalla liha halvassa marinadissa saadaan kilohinta painettua alas.

    Kyllä itseään ja asiakkaitaan kunnoittavan kauppiaan pitäisi osata tuoda tarjolle muitakin vaihtoehtoja kuin neonväristä marinadisilppua, vaikka ihmiset eivät muita vaihtoehtoja kyselisikään. Eihän hunajamarinadiakaan kukaan osannut pyytää, vaan tuotteita alettiin ostaa sitten kun niitä tuli tarjolle!

  5. Antti K & jkn: Taannoin postasin Kulutusjuhlaan linkin Katin luomulihaetsintöihin. Kati oli saanut kuulla sen kaupoista tutun kommentin:
    ”Hieman pienemmän, silti hyvin palvelevan kaupan lihatiskillä myyjä pahoitteli luomun puuttumista ja selitti, ettei kysyntää kerta kaikkiaan ole.
    – Kerran otimme myyntiin puolikkaan luomusian, ja käsiinhän se oli jäädä.”

    Tuolta Turistin blogista muuten löytyy vinkkejä luomulihaa etsiville.

    Ja tokihan Hesarin jutussa tuotiin esiin tämäkin, että määrääkö kauppa vai kuluttajat kysynnän. Mitä valmiimpaa, sen paremmin käy kaupaksi, todetaan, ja niinhän sitten kauppa ottaa valikoimiin näitä ”helppoja”. Mutta toki nyt kuvittelisi tämän lihankasvatuskohun keskellä, että ainakin luomulihaa tulisi enemmän tarjolle.

    Eli kannattaa antaa oikeasti palautetta kauppaan ja sitten myös ostaa niitä tuotteita sekä käännyttää lähipiiriään samoille linjoille. Tai voihan sitä kokonaan olla ostamatta lihaa….

    Turisti & Jormanen: Näinhän se menee, monissa muissakin asioissa kyselyjen perusteella olisimme kovin hyviä ihmisiä kaikki. Viinaa ei juoda känniin asti, ketään ei kiusata työpaikoilla, hädässä olevaa autetaan, hyväntekeväisyyteen pistetään rahaa säännöllisesti, netissä ei katsella tissikuvia…

  6. ”Viinaa ei juoda känniin asti, ketään ei kiusata työpaikoilla, hädässä olevaa autetaan, hyväntekeväisyyteen pistetään rahaa säännöllisesti, netissä ei katsella tissikuvia…”

    Ah, tästä tuli päivän pärskähdys, kiitos :D! Näinhän se tosiaan menee…

  7. Mä luulen, että omaan ostokäyttäytymiseeni vaikuttaisi aika lailla, jos kaupoissa ei tarvitsisi itse suurennuslasilla etsiskellä luomuruokaa tai lähiruokaa, vaan esimerkiksi lihahyllyssä olisi oma osastonsa tiedostavalle kuluttajalle. Silloin ei se halpa hunajmarinoitu kökköbroilerikaan huutelisi siinä vieressä ja torpedoisi koko aatteellisen ostamisen yritystä.

    Tällä hetkellä niissäkin kaupoissa, jossa hyvää kotimaista, vapaasti kasvatettua, luomua jne on, se on siellä sekaisin kaiken muun kanssa.

    Perusasiahan on, että hyllystä lähtee se, jota jollain tapaa mainostetaan. Tiedostavan kuluttajan kamoja ei mainosteta, vaan melkeinpä piilotetaan.

  8. Kriisi: Joo, se on kyllä outoa, ettei kaupassa enemmän hyödynnetä sijoittelun mahdollisuuksia. Kun kaikki luomut. lähijutut ja reilut löytyisivät samasta paikasta, niin siitä olisi helpompi napata mukaan useita eri tuotteita.