Kulutusjuhla

Kuivaa leipää, nam

Jostain syystä olen aiemmin ohittanut kauppojen ns. varrasleipävalikoiman. Jokin aika sitten kuitenkin tartuin yhteen kuivaleipäpakettiin, ja sen jälkeen tämä raksuva rukiinen on kuulunut vakiotuotteisiin. Selkeästi leipä aiheuttaa jonkinlaista himoa, eli ei voi tyytyä vain yhteen pieneen palaseen kerrallaan, vaan varrasleipää sopivilla llisukkeilla rouskuttaa helposti runsaasti.

Koko kuivaleipävalikoimaa en ole vielä ehtinyt läpikäymään. Tällä hetkellä kärkipaikkaa pitää Rainbow’n 750 gramman paketti (2,99 €/paketti eli 3,99 €/kg, hinnat ovat lähikaupastani eli S-marketista) , jonka valmistaja on Linkosuo. Linkosuo myy myös omalla tuotenimellään vastaavaa tuotetta, mutta sen hinta on korkeampi.

Tässä tuotteessa on huonona puolena pakkaus. Sinkkutalouteen riittäisi vähempikin kerralla, ja lisäksi muovipussiin pakatuista leivistä osa rasahtelee pieniksi paloiksi.

Parempi pakkaus on esimerkiksi Meripoika-luomuleivällä (7,30 €/kg). Ruiskarpaasi on sinkkutalouteen kätevimmässä, alle 400 gr pakkauksessa (6,89 €/kg). Meripoika oli omaan makuuni Ruiskarpaasia parempaa.

Aikomukseni on testata Linkosuon nokkosvarrasleipää jossain vaiheessa, jos tunnen kaipaavani vaihtelua.

Hyvänä puolena varrasleivissä on tietysti se, että eivät kovin nopeasti vanhene. Haittapuolena on se hajoilevuus, eli leivät rasahtelevat helposti pieniksi paloiksi ja muruja syntyy runsaasti.

10 Comments

  1. Vaikka suhtaudunkin leipään intohimoisesti – kolmasti päivässä – laitan minäkin sen pakkaseen, jos en ole laskenut kulutukseni vievän leipää kahdessa päivässä. Pakkasesta sitten paahtimen kautta suuhun.

  2. Toki tämäkin pätevä keino, jota harrastan, mutta en omista paahdinta ja mikrotettuna leivästä ei tule aivan yhtä hyvää. Varrasleipä on aivan oma lajinsa!

  3. Mari: Se on kyllä S-market eikä Linkosuo joka sen kilon pussin myy kalliimmalla. Mannakorven myymälästä saa halvemmmalla. Pari vuotta sitten S-marketkin myi Linkosuon brändipusseja halvemmalla kilohinnalla, muttta nyt hinnoittelua on, hmm, tarkistettu.

    Kannaattaa kanssa joskus kokeilla Väinämöisen palttoonnappeja, pussissa ne eivät ole aivan mahdottoman kalliita. Kahden sellaisen väliin kun laittaa sellaisen vajaan sentin siivunmaksamakkaraa, niin kyllä häviää.

  4. Pekka: Kuten kirjoitin, niin tietysti hinnat ovat S-marketin. Toki tässä tapauksessa myös myyjänä on S-market. Pahoittelen, jos viurahtaneista sanavalinnoistani nyt oikeasti joku sai jonkun väärän kuvan. Mannakorven myymälään (missä se on?) en taida lähteä näitä hakemaan 🙂

    Väinämöisen napit on tuttuja joo, mutta niitähän joutuu mättämään ison läjän saadakseen saman määrän :). Sopivat toki mainiosti esim. pikkusuolaista vieraille tarjottaessa.

  5. Yhteen aikaan en syönyt mitään muuta leipää kuin Linkosuon nokkosvarrasta. Aina sitä vaan uskoo ”TÄHÄN en kyllästy IKINÄ!”, ja sit kyllästyy. Hups.

  6. Zepa: Sanos muuta! Hyvähän se on tänne hehkutella ensihuumassa, mutta jossain vaiheessa sitten huomaa, että ei enää jaksa sitä samaa aina.

  7. Linkosuon jyvälimppu on jotakin aivan syntisen hyvää, paahtimen kautta hurautettuna vieläkin parempaa. Sitten kun kuivaleipä ei enää maistu, kannattaa testata sitä!

  8. Eve, pistetään muistiin. Valitettavasti se leivänpaahdin puuttuu edelleen kodonkonevalikoimastani 🙂

  9. kuivaleipäähän on jänskintä syödä sängyssä. EX:än kanssa me…nonii ei tähän blogiin…:)

  10. Parhaita noista on ehdottomasti kuminalla maustetut versiot! NAM! Samoin kuminanäkkäri uppoaa silloin tällöin.
    Borgne: Kuullostaa todella kinkyltä. 😀