Kulutusjuhla

Huoltofirmojen huomenna tarkoittaa ‘ehkä viikon päästä’

keskiviikko 20. elokuuta 2008 klo 14.24 kirjoittajana Jonna

On se kyllä kumma, että huoltofirmoilla ja erilaisilla remppareiskoilla tuntuu olevan aivan erilainen aikakäsitys kuin meillä muilla. Kun sanovat, että soittavat tai tulevat korjaamaan jonkun asian “huomenna”, sitä soittoa tai käyntiä saa yleensä odotella vähintäänkin useamman päivän. Useimmiten menee hermo odotellessa, ja soitan sitten muutaman päivän päästä että milloin saatais homma kuntoon, jolloin apua saattaa saada ehkä jo viikon sisällä, tai sitten vaatii vielä muutaman soiton. Tiedä sitten, kuinka kauan muuten kestäisi. Sitten kun vihdoin saa korjaajan langan päähän, on niin hämmentynyt, ettei osaa edes valittaa, että se tulis edes joskus.

Soittaisivat edes silloin, kun ovat luvanneet tulla korjaamaan, jos huomaavat, etteivät ehdikään. Niinhän sitä muutenkin tässä maailmassa toimitaan. Silloin tuo odottelu olisi ainakin helpompi hyväksyä.

Olen tämän ilmiön huomannut jo aiemminkin, mutta nyt tämän taas huomaa, kun pesukone hajosi viikko sitten ja edelleen odotellaan sitä korjaajaa. (Meillä pestään pyykkiä normaalisti joka päivä, vauvaperhe ja kestot käytössä)

Pitäisi muuten korjaajan tulla huomenna. Katsotaan, miten käy.

»   Loimaannorppa tykkää sekoitella Elovena-pikapussipuuroja ohjeen mukaan: “Olen tässä matkan varrella vähitellen ymmärtänyt, että tuotteisiin painetaan tekstejä, jotta niitä luettaisiin. Nyt satuin vilkaisemaan mitä Eloveena-paketin kylkeen on rustattu, ja siinähän neuvottiin sekoittamaan mustikkakeittoa, jugurttia ja pikapuuroainekset. Ja kerrankin tein niin kuin käskettiin. Menestys! Elovena hetki, Valion maustamaton A -jugurtti sekä Mustikkakeitto - mikä loistava yhdistelmä. Nopeaa ja hyvää! Mukaan voi heitellä vielä marjoja jos on puuhastelu-tuulella mutta ehkä kokonaisuuden etu on myös kertakaikkinen helppous.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

Fagervikin museokahvila yllätti hienosti

maanantai 18. elokuuta 2008 klo 20.08 kirjoittajana Mari Koo

Eilen pyöräretki kulki Inkoossa olevan Fagervikin kartanon ja ruukin ohi. Olimme liikkeellä myöhään illalla, ja kahvila oli sulkenut ovensa jo tuntia aiemmin. Istahdimme kuitenkin syömään eväitämme kahvilan pihan pöytien ääreen.

Kahvilaa hoitanut mies tuli ulos viemään roskia ja kysäisi meiltä ensiksi, puhummeko suomea, ruotsia vai jotain muuta. Vastasimme, että mieluiten suomea. Hän kysyi, haluaisimmeko kahvit, kun termospulloon oli vielä jäänyt. Ilahduimme tarjouksesta, ja kiittelimme kovasti. Mies tarjosi vielä leivoksia ja pullia, jotka olivat jääneet päivän aikaan myymättä.

Saimme siis ilmaiset tarjoilut ja todella hyvän mielen: harvoin mikään paikka palvelee sulkemisajan jälkeen (eikä tietysti tarvitsekaan palvella), saati näin mukavasti.

Viimeistään ensi kesänä pitää suunnata Fagervikin aukioloaikoina tutustumaan hienoon paikkaan paremmin. Ja samalla tietysti myös nauttimaan kahvilan tarjoiluista ihan maksua vastaan.

Ja suosittelen muillekin, kuten lähialuematkailua ylipäätään.

»   Ruotsissa jätehuollossa on paljon hyvää, mutta pianoista on monille riesaa, kertoo Mika Lahdensivu: “Vuokrataloyhtiömme jätehuoneet ovat varsin nykyaikaisia: tavallisesti kierrätettävien paperien, pahvien, muovien ja metallin ohella esimerkiksi tietokone- ja elektroniikkaromulle on oma häkkinsä, paristoille oma lokeronsa ja lamputkin voi kätevästi kierrättää. Mutta jotain puuttuu näistäkin “kierrätysmökeistä”! Pianoille ei ole omaa paikkaa, ellei sellaiseksi lasketa ovensuuta, johon joku oli eräänä yönä omansa hylännyt. Pianon kierrätys lienee ongelmallista muuallakin, sillä tänäisen Dagens Nyheterin (18.8.) mukaan käytettyjä soittimia on tarjolla netissä runsain mitoin. Moni tyrkyttää pianoaan ilmaiseksi, kunhan joku vain noutaa sen. Jotkut tarjoavat noutajalle jopa pientä palkkiota. Mutta onko internet vain pianojen välityskanava? Kenties sen olemassaolo jopa osin selittää sen, ettei monessa kodissa sijoitetaan nyt mieluummin tieto- ja viihdetekniikkaan kuin soittimiin?” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Heijari tajusi tarvitsevansa silitysraudan: “Nykyään ei enää oikein voi ostaa mitään selaamatta ensin netistä alan foorumeja, julkaisuja, arvosteluja, testejä, ja asiantuntijoiden lausuntoja vähintään noin puolen vuoden ajan. Siksipä oli vapauttava kokemus marssia silitysrautahyllylle, ja valita tuliasemaisesti se painavin, tasapainoisin, ja parhaiten käteen istuva, minkä rahalla sai. Eikä Braun TexStyle Control SI 18895 ole vielä tähän päivään mennessä pettänyt luottamustani. Käytän itse ja suosittelen.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Kirsi on nyt Jenkeissä ja havannoi ruuan kallistumisen: “Naistenlehdet kuitenkin pursuavat saastovinkkeja ja neuvoja, kuinka itse voi kasvattaa vihanneksensa ja leipoa leipansa. Jotenkin on sellainen kutina, etta Amerikka on hintatasoltaan vihdoin jollain tapaa normalisoitumassa (jos noin nyt voi edes sanoa) - tai ainakin naiden kasittamaton vimma tuhlata energiaa, luonnonvaroja, ruokaa ja ylipaataan rahaa on nyt saavuttamassa astetta normaalimman tason. Mutta sanokaa mun sanoneeni, elamme mielenkiintoisia aikoja.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Schizo-Janne vaatii kuntoteknologiaan Mac-yhteensopivuutta: “Polar ja Suunto brassailevat sivuillaan olevan vaikka mitä maailman sitä ja tätä, mutta todellisuudessa siellään ollaan idiootteja. Kummatkaan yritykset eivät kykene tuottamaan Macissa toimivaa ohjelmaa omista training-softistaan. Pertti Perus-PC tietenkin tohahtaa, että mitäs sitten kun sen Macin osuus kaikista maailman tietokoneista on sitä ja tätä. Mutta Pertti Perus-PC on myös idiootti. Jos alkaa katsomaan trendien, urheilun ja muodin välistä yhteyttä, niin ymmärtää trendsetterien olevan erittäin keskeinen (vaikkakin lukumäärältään pieni) kuluttajaryhmä. Ja kaikkein merkittävin trendsetterien ryhmä sijaitsee Yhdysvalloissa. Näiden henkilöiden Mac-penetraatio onkin jo aivan muuta kuin Pertti Perus-PC:n luettelemat lukemat.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Kertakäyttöiset alushousut - myös opiskelijalle!

perjantai 15. elokuuta 2008 klo 22.58 kirjoittajana Mari Koo

The Impulsive Buy -blogissa esiteltiin kertakäyttöiset alushousut. Ajatus moisista tuntui melko älyttömältä: ei kai normaali ihminen tarvitse kertakäyttöisiä aluspöksyjä?

Kyseisten Oops! -pöksyjen nettisivun mukaan nämä kuitenkin olisivat tarpeen mm. opiskelijoille. Perustelu on seuraava: “Their busy lifestyles don’t leave much time to spend at laundromat”.

Jos jollakulla elämä menee niin kiireiseksi, ettei alusvaatteitaan ehdi pestä, niin ehkä kannattaa jo vähän huolestua.

Aikamoista kertakäyttökulttuuria. Mutta maailma on toki täynnä paljon omituisempaakin tavaraa.

»   Näkymätön tyttö viihtyy toriostoksilla: “Olen ostanut viime aikoina vihanneksia aika paljon torilta, sellaisia jotka ovat siellä halvempia. Torilta ostaminen on kauhean hauskaa, se sosiaalisuus ja tuotteiden valinta mutta en harrastaisi jos en säästäisi. Olen kyllä oppinut ettei ihan halvinta kannata aina ostaa, pari kertaa heti homehtuvia litra puolellatoista eurolla kirsikkatomaatteja riitti.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Wulf ei arvosta kytkypuhelimen takuuhuoltokäytäntöjä: “Minulle kerrottiin, että pakkohan heidän ei olisi koko roskaa edes hoitaa, kunhan nyt lisäpalveluna näin tekevät. Vaikka puhelin lähti takuuhuoltoon, jouduin MAKSAMAAN sijaisluurista. Siis mitä pentelettä? Luonnollisesti ko. kännykkä on tietenkin ikivanha karvalakkimalli ja vieläpä nokialainen. Tämän kaiken ansiosta muistikortille tallennetuista yhteystiedoista ei ole mitään iloa, koska varapuhelin ei ole kuullutkaan muistikorteista. Omaa puhelinta voi kuulemma odotella huollosta aikaisintaan kahden viikon kuluttua, todennäköisesti paljon myöhemmin. Mikä helvetti siinä on, ettei nykyään saa muuta kuin ala-arvoista palvelua?” (Saara) Ei kommentteja.

Kuluttajien valtaa osoittava Carrotmob tulee Suomeen

perjantai 15. elokuuta 2008 klo 11.46 kirjoittajana Mari Koo

Yhdysvalloista alkunsa saanut kuluttajien vaikutusmahdollisuutta osoittava Carrotmob on rantautumassa Suomeen.

Ajatuksena on kannustaa pienehköjä kauppaliikkeitä ekologisempaan toimintaan tuomalla heille tapahtuman kautta kävijäryntäys. Kaupan tulee sijoittaa päivästä saamansa tuotto johonkin ympäristöystävälliseen toimintaan. Tutustu hommaan ja ajatukseen “Yritykset tekevät mitä tahansa rahasta” -ajatteluun Carrotmobin videon kautta.

Roope Mokka on pistänyt suomalaisista suunnitelmista tietoa Jaikuun, ja jo nyt syksyn aikana on odotettavissa ensimmäiset Carrotmob-liikehdinnät.

Ainakin itse olen mielelläni mukana tällaisessa touhussa!

Aiheesta on juttua myös Vihreässä langassa.

»   Kriisi ei kaipaa urheilua maksullisilta tv-kanavilta eikä leffoillakaan myynti innosta: “Puhelinmyyjät varsinkin luulevat että urheilu on jokin taikasana, jolla myydään mitä vain. Hyi hemmetti. Ymmärrän vielä, että urheileminen itsessään - ihan itse omilla pikku lihaksillaan - on kivaa, mutta että maksaisi useasta urheilukanavasta voidakseen katsoa jotain suopotkupallokisoja sohvalla röhnöttäen ja keskiloluttölkkiä keskikehonsa päällä tasapainotellen? En jaksa ymmärtää, ja todella ärsyynnyn aina kun yli-innokkaat myyntidroidit yrittävät myydä asioita minulle urheilulla. Ja leffoilla. Sillä vaikka pidänkin elokuvista, elokuva vaatii aina sen 1,5-2,5 tunnin ajallisen kertapanostuksen. Mikä ihmeen avain onneen on puoli tusinaa leffakanavaa, kun illassa ei ehdi tai edes jaksa katsoa kuin sen yhden? Sen sijaan sarjapainotteisilla viihdekanavilla ehtii katsoa useita eri ohjelmia illassa, mutta niitäpä ei juuri ole, koska elokuvat ja urheilu ovat muka jokin ihme tie onneen.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Libero pelastaa metsät

torstai 14. elokuuta 2008 klo 20.57 kirjoittajana Jonna

Hieman huvittuneena lueskelin tässä muutama päivä sitten Liberon vaippamainoslehtistä, jossa kyseinen vaippafirma mainostaa ottavansa ympäristön huomioon:

“…vaipoissa käytettävän imumassan valmistukseen tarvitaan puuta. Istutamme kuitenkin kolme uutta puuta yhden kaatamamme tilalle. . . . Huolehtimalla ympäristöstämme mahdollisimman hyvin turvaamme lastemme tulevaisuuden. Onko teillä samanlaiset arvot? Jos tekin pidätte luononsuojelua tärkeänä, voitte jatkaa Libero-vaippojen käyttöä hyvällä omallatunnolla.”

Sehän niissä kertakäyttövaipoissa juuri se pahin ongelma onkin, puun kuluminen. :) ( Yksi kertiksiä käyttävä lapsi tuottaa n. 1500 kg maatumatonta vaippajätettä ennen kuin oppii kuivaksi, maatuminen kestää useita satoja vuosia ks. www.kestovaippayhdistys.fi)

Jos joku haluaa vielä varmistaa lapsensa jätösten säilymisen jälkipolville, voi hankkia sellaisen roskiksen, joka kelmuttaa käytetyt vaipat yksitellen muovikelmuun roskikseen laitettaessa. Ei nähkääs haise.

Meille kestovaippojen käyttö oli selvää jo ennen lapsen syntymää, mutta yritän ymmärtää myös niitä, jotka valitsevat toisin. On se kuitenkin aika kornia, että kertiksiä mainostetaan ympäristöystävällisenä valintana.

Atria vetää markkinoilta ison jauhelihaerän

keskiviikko 13. elokuuta 2008 klo 16.29 kirjoittajana Mari Koo

Atria vetää markkinoilta ison jauhelihaerän, kerrotaan Finfoodin uutisissa. Yhtiön mukaan kyseessä on varotoimi, johon päätettiin ryhtyä omavalvonnassa havaitun poikkeaman takia.

“Riskien minimoimiseksi olemme päättäneet vetää pois kuluttajien ulottuvilta kaiken jauhelihan, joka pakattiin rikkoutuneella linjalla eilen. Konerikon takia on mahdollista, että tuotteisiin on pääsyt metallia, kertoo Atrian tuoteturvallisuusjohtaja Merja Leino.

Markkinoilta poistetun jauhelihan pakkauspäivä on 11.8.2008. Leinon mukaan valtaosa tuotteista on saatu kerättyä kaupoista jo ennen hyllytystä. Listattuja tuotteita ei saa syödä.

Takaisin vedettävät tuotteet ovat Pirkka 1 000g S/N jauheliha (viimeinen käyttöpäivä 19.8.2008, EAN-koodi 6410405062994), Pirkka kevyt jauheliha 400g (20.8.2008, EAN-koodi 6410405045508), N/S jauheliha 2 kg (19.8.2008, EAN-koodi 6407840042629), N/S jauheliha 400g (20.8.2008, EAN-koodi 6407830032722), Naudan jauheliha 400g (20.8.2008, EAN-koodi 6407840042544), Kevyt jauheliha 400g (20.8.2008, EAN-koodi 6407830032432), N/S jauheliha 700g (20.8.2008, EAN-koodi 6407830032746), Naudan jauheliha 700g (20.8.2008, EAN-koodi 6407840042568) ja Kevyt jauheliha 700g (20.8.2008, EAN-koodi 6407830032616).

Kuluttajia pyydetään olemaan yhteydessä Atrian kuluttajapalveluun, josta saa lisäohjeita. Atria hyvittää kuluttajille aiheutuneet taloudelliset menetykset.”

»   Jazmanaut nauttii kalastustarvikeostoksilla: “Täytyy ihan vartavasten hehkuttaa, kun olen löytänyt vanhan kunnon kaupan, josta saa asiantuntevaa ja höveliä palvelua. On nimittäin tämä Sturenkatu 43:sa sijaitseva Kalastus ja Vapaa-aika Virginia, sen sortin mesta, että sieltä ei tarvii tyhjinkäsin ulostautua. Eilenkin menin kyselemään uutta siimaa ja sainkin erinomaisen siiman lisäksi runsaasti siimatietoutta ja solmujen teko ohjeistusta. Lisäksi mukaan tarttui pino vieheitä (Jigit 25senttiä zipale!) ja perustimia, puhumattakaan kalajutuista. Ihan mahtavaa kun kiireisillä toimitusjohtajillakin menee nollavaihde silmään heti ovesta sisääntyessään. Kellään ei ole kiire, kattellaan rauhassa ja jokaista palvellaan ajallaan ja lomittain. Se äijä on sen verta vanha kalakettu, että se todellakin tietää mistä puhuu ja jos ei tiedä, niin sanoo sen kanssa. Ja joka kerta sillä on laskukone hukassa ja sitten räknäillään summia. Yleensä alakanttiin.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kaarelan Tiina teetti kuva-albumin: “Seuraava tapaaminen olikin “taatan” kanssa: teetin Multikuvassa lomakuvistamme lahjaksi hänelle (ja fidanzatolle) kuva-albumin, joka sai ilahtuneen vastaanoton. Kansiossa on 50 sivua ja noin 120 kuvaa. Paljon enemmänkin olisi mahtunut ilman ahtamista. En pitänyt noin 30 euron hintaa pahana, sillä jos olisin tulostanut kuvat itse, olisi mustetta ja paperia kulunut ainakin tuolla summalla. Kuvien laatu ei ole paras mahdollinen, vihreät ovat esimerkiksi liian keltaisia ja kirkkaita, mutta tällä työkokemuksella ja näillä tutkinnoilla ymmärrän, että albumit on tehtävä joidenkin keskiverto-oletusten mukaan, eikä niitä ole mahdollista säätää kuva kuvalta yksilöllisisksi. Hintansa väärtti kuitenkin, ja mieluinen lahja lomakavereille!” (Mari Koo) 2 kommenttia.

Lastenvaatteita kuin sika säkissä

tiistai 12. elokuuta 2008 klo 21.28 kirjoittajana Jonna

Muutama päivä sitten sain postia lastenvaatteita kauppaavalta Du&Jag-kerholta. Kirjeen lähettänyt “Mia” oli kuulemma perustanut muutama vuosi sitten kerhon ideanaan tarjota lastenvaatteita edullisemmin. Nyt hän tarjosi kuukausittaista “lapselleni valmiiksi valittua” pakettia, josta ei kerrottu muuta kuin kuvaus: ” Tytöt saavat ”henkseli/nikkarihameen”, vaarinpaidan, pitkähihaisen bodyn ja legginsit. Pojille on varattu kahdet housut; toiset nikkarityyliset ja toiset puuvillatrikoota, vaarinpaita ja pitkähihainen body.” Vaatteista ei ollut kuvia, sillä “kuvat eivät tee oikeutta vaatteillemme”. Kuulemma ovat kauniita ja korkealaatuisia vaatteita. Kiva tietää edes se. Vaatteiden koon olisi sentään saanut itse valita.

En vakuuttunut enkä liittynyt. Suunnistan sen sijaan lastenvaateostoksille edelleen kirpparille, jossa saan itse valita mitä ostan, ja vieläkin edullisemmin.

»   Puolisen vuotta sitten elämäni muuttui pysyvästi tullessani ensimmäistä kertaa äidiksi. Sen huomasivat sukulaisten ja tuttavien lisäksi myös mainostajat. Postiluukusta alkoi tipahdella tiuhaan tahtiin onnitteluja pienokaisen johdosta suurimmilta sanomalehdiltä, lasten kirjakerhoista, vaippafirmoista, lastenvaatekauppiailta, lastenruokavalmistajilta jne. jne. Yhtäkkiä kaikki halusivat hyötyä uudesta vaippakansalaisesta - tai oikeastaan hänen vanhemmistaan. Onhan se tietysti ihan kiva, että muistetaan, mutta väkisin tulee hieman sellainen isoveli valvoo - olo. Enhän minä ole lapseni syntymästä sentään noin laajalle kertonut. (Onneksi Väestörekisterikeskus huolehti tästäkin puolestamme.) Mitähän seuraavaksi? Ruokakauppias lähestyy, että “nyt kun lapsesi on jo maistanut perunasosetta, suosittelen maistamaan myös maissia..” ?!? 2 kommenttia.

»   Kulutusjuhlan kirjoittajajoukko lisääntyy taas yhdellä. Mukaan astuu Jonna, ja hänen myötään Kulutusjuhla saa näkemystä Tampereella asuvan lapsiperheen kuluttavaisesta elämästä. Tervetuloa! (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Qtean mielestä olympialaisissa olisi ollut jollekin yritykselle hyvä mahdollisuus imagon kehittämiseen: “Olisi niin siistiä jos joku urheiluvälinevalmistaja olisi isosti vetäytynyt näistä kisoista. Joku lapsityövoimasotkuissa ryvettynyt ja maineenpuhdistusta himoava, esimerkiksi Nike (Niken kuvahan on olympiamitaleissakin). Tämä olisi toki vähän vaarallista markkinointia, mutta edellytykset olisivat juuri nyt aivan kosmisen hyvät, sillä Niken mainokset on jo peitetty viattomanpuhtaalla valkoisella Adidaksen sponsorisopimuksen suojelemiseksi.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

« vanhemmat kirjoitukset   uudemmat kirjoitukset »