Vaiheinen kävi Lontoossa tiedemuseossa: “Eikä tämä maksanut mitään. Lontoossa on hienoja museoita ilman pääsymaksua vaikka kuinka. Niinpä tiedemuseossa olikin koko joukko nuorisoa ja lapsiperheitä. Useammasta suunnasta kuuli löytämisen ilon ja keskustelun ääniä.

Ehkä meilläkin voitaisiin tuosta jotain oppia?” (Mari Koo)

Dodo ry:n ottaa tänään vauhtia Megapolis 2023 -festivaaliin järjestämällä Minipolis-tapahtuman klo 17-20 Demos Helsingin tiloissa (Laivurinkatu 41).

“BKT kasvaa länsimaissa, mutta onnellisuus ei. Samalla ympäristöongelmat pahenevat. Tarvitaan siis uusia avauksia. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!”

Mukana on mm. graffiti-kronikoitsija Tuomas Jääskeläinen, Koneen design-johtaja Anne Stenroos, kaupunkitutkija Panu Lehtovuori ja Avain-kustantamon Anna-Riikka Carlson.

Espoon Cinéssä pääsi katsomaan John Websterin Katastrofin aineksia -dokumentin ensi-illan. Dokumentti tulee teatterilevitykseen noin kuukauden päästä. Esityksen jälkeen oli keskustelutilaisuus, jossa Webster ja tuottaja kertoivat ajatuksia aiheesta ja leffan teota.

Eko-Matin kanssa todettiin, että varsinaisesti mitään uutta faktaa leffa ei tuonut meille. Dokkari selvitti ilmastonmuutoksen perustaustoja, mutta tietysti tuollaisessa pätkässä joudutaan vähän vetämään mutkia suoriksi.

Websterin tavoite oli käsitellä vakavaa asiaa viihdyttävästi, ja siinä dokumentti onnistuu.

Omasta mielestäni dokumentti oli pitkälti myös parisuhteen käsittelyä, sillä siinä Webster käy keskusteluja paljon nimenomaan vaimonsa kanssa. Se on tietysti luonnollista, kun kyse oli perheen yhden vuoden öljydieetistä.

John Webster (vas.) ensi-illan jälkeen.

Webster sanoi keskustelutilaisuudessa, että vuoden ajan heidän kotinsa useimmin kuultu lause olikin “oota, mä käyn kameran”. Ja tietysti vain pieni osa kaikesta materiaalista on mahtunut vajaaseen 90 minuuttiin.

Websterin mielestä oleellista olisi pyrkiä tekemään edes jotain sen sijaan, että turhautuisi täydellisyyttä tavoitellessaan. Dokumentissa näkyi kuitenkin Websterin omakin syyllisyys ja se, kuinka tieto lisää tuskaa.

Itse ajelin Tapiolasta Helsingin puolelle dokkarin jälkeen fillarilla. Vastaan tuli runsaasti henkilöautoja, ja väistämättä taas mietin, onko jokainen noistakin ajoista oikeasti tärkeä. Websterin perhe eli dokumentin mukana puolisen vuotta ilman autoa, mutta sitten kuitenkin hommasivat nelipyöräisen, jonka polttoaineena käytetään biodieseliä.

Muovin Webster valitsi dokumentin kohteeksi kuulemma siksi, että se konkretisoi ilmastonmuutosta. Ja kieltämättä katselen parhaillaan ympärilleni niin, että havainnoin joka puolella muoviesineitä. Päivän Hesarissa oli Websterin haastattelu (€), jonka mukaan hän nyt käsittelisi dokumentissa enemmän ruuan ympäristövaikutuksia. Webster miettii, tuliko dokumentissa keskityttyä liikaa muoviin:

“On vaara, että vain se jää ihmisille mieleen. Muovikin tosin muistuttaa, kuinka riippuvaisia olemme öljystä. Sitä paitsi muovi pysyy ravintoketjussa sata tuhatta vuotta. Kun kokosivilisaatiomme on kadonnut, muovikääreet ovat yhä jäljellä”, Webster huomauttaa.

Lisäys 25.8. eli mitä muut kirjoittavat ensi-illasta:

Askeettiseksi hedonistiksi itsensä määrittelevä Leo Stranius jäi pohtimaan, mistä hän voisi vielä luopua: “Ehkä lämpimästä vedestä, tai sähköstä. Pitäisikö ainakin sulkea kaukolämpöpatterit ja hankkia tilalle sähköpatterit, jotka saavat energiansa tuulivoimasta.”

Myös Serenitas suosittelee elokuvaa. “Monenlaisia tilanteita tulee eteen, jos aikoo selvitä ilman muovia.”

Kriisi ei kaipaa urheilua maksullisilta tv-kanavilta eikä leffoillakaan myynti innosta: “Puhelinmyyjät varsinkin luulevat että urheilu on jokin taikasana, jolla myydään mitä vain. Hyi hemmetti. Ymmärrän vielä, että urheileminen itsessään - ihan itse omilla pikku lihaksillaan - on kivaa, mutta että maksaisi useasta urheilukanavasta voidakseen katsoa jotain suopotkupallokisoja sohvalla röhnöttäen ja keskiloluttölkkiä keskikehonsa päällä tasapainotellen?

En jaksa ymmärtää, ja todella ärsyynnyn aina kun yli-innokkaat myyntidroidit yrittävät myydä asioita minulle urheilulla. Ja leffoilla. Sillä vaikka pidänkin elokuvista, elokuva vaatii aina sen 1,5-2,5 tunnin ajallisen kertapanostuksen. Mikä ihmeen avain onneen on puoli tusinaa leffakanavaa, kun illassa ei ehdi tai edes jaksa katsoa kuin sen yhden? Sen sijaan sarjapainotteisilla viihdekanavilla ehtii katsoa useita eri ohjelmia illassa, mutta niitäpä ei juuri ole, koska elokuvat ja urheilu ovat muka jokin ihme tie onneen.” (Mari Koo)

Design Forum Finlandin Lähiostoksilla - Glocal Shopper -myyntinäyttelyn teemoja ovat eettinen ostaminen ja kuluttaminen, lähituotanto ja kotimaiset materiaalit ja raaka-aineet.

“Esimerkkejä valittaessa on painotettu luontoa säästäviä tuotteita, erilaisia ekologisia oivalluksia sisältäviä, kierrätykseen, energiansäästöön ja kestävyyteen perustuvia ratkaisuja. Mukana on huonekaluja, valaisimia, kodin pienesineitä, kierrätysmateriaaleista tehtyjä koruja ja vaatteita sekä kokoelma lastentuotteita.

Lähiostoksilla-näyttelyn tavoitteena on kannustaa kuluttajaa ympäristöystävällisempiin valintoihin ja tiedostamaan, miten tärkeä merkitys on tuotteen elinkaarella. Tilaaja, suunnittelija, valmistaja ja loppukäyttäjä ovat kaikki viime kädessä vastuussa tuotteen ympäristövaikutuksista.”

Näyttely on avoinna 13.6.–31.8.
Design Forum Finland, Erottajankatu 7, Helsinki
Ma–pe 10–19, la 10–18, su 12–18
Vapaa pääsy

Via Luksus

Kiasma täyttää 10 vuotta, ja nyt toukokuun viimeisenä viikonloppuna museoon on mm. ilmainen sisäänpääsy: “Kiasman 10-vuotisjuhlat huipentuvat keväiseen ilmaisviikonloppuun, jolloin taiteesta nautitaan Kiasman seinien sisä- ja ulkopuolella. Ohjelmassa on mm. uutta sirkusta, Kiasmasta syntynyttä äänitaidetta, Kiasma-kirppis, työpajoja, DJ-musiikkia, katutanssia… Lauantaina tarjolla on tietenkin myös syntymäpäiväkakkua!” (Mari Koo)