Hukkajukka kritisoi suoramarkkinoinnin estämiseen tarkoitettua Robinsson-rekisteriä: “Ensinnäkin rekisteri koskee vain liiton jäsenyrityksiä. Muut saavat markkinoida miten tykkäävät.

Toisekseen kiellon tekeminen on maksullista, koska rajoittamispalvelu on “vapaaehtoiseen toimintaan perustuva - - ja sen ylläpito aiheuttaa kustannuksia”. Kuluttajan on siis maksettava yritysten markkinoinnista aiheutuvia kustannuksia tässäkin muodossa! Siis päästäkseen eroon siitä. Huolimatta siitä, että henkilötietolain hengessä kielto-oikeuden käyttämisen tulisi olla ilmaista.

Kolmanneksi, rajoitus näyttäisi olevan määräaikainen. Ikään kuin kuluttajan kykyyn tehdä itseään koskevia, pysyviä päätöksiä, ei voisi luottaa.

Neljänneksi, kuluttaja ei käytännössä mitenkään voi tietää, koska hänen markkinointikieltonsa on umpeutumassa. Niinpä hänen on ilmeisesti odotettava ensimmäistä markkinointipuhelua, jotta osaisi taas tehdä maksullisen kiellon. Vai onko sinulla kolmen vuoden kalenteri?

Viidenneksi, Asiakkuusmarkkinointiliitto ei näyttäisi vastaavan yhteydenottoihin.” (Mari Koo)

Image-lehden asiakaspalvelu tuottaa ongelmia Tuomo Björkstenille: hän aikoi tehdä osoitteenmuutoksen netissä, jossa pyydettiin rekisteröitymistä. Mutta lomakkeessa ilmoitettiin, että tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin ja rekisteröinnissä annettuja yhteystietojen käytön voi kieltää ilmoittamalla siitä puhelimitse.

“A-lehdet siis tylysti ryhtyy käyttämään tietojani suoramarkkinointiin ja jos en sitä halua, minun pitää erikseen soittaa heidän puhelinnumeroonsa. Onko tämä nyt ihan reilua?

Ajattelin, etten rekisteröidy. Soitan mieluummin asiakaspalveluun. Vaan siihenkin liittyi jekku:

“Osoitteenmuutokset ja peruutukset: 0600 9 6363 (24h, 0,98 €/min+pvm)”

- - - Olen siis pattitilanteessa. Jos teen osoitteenmuutoksen netin kautta, joudun vielä erikseen soittamaan asiakaspalvelun (maksuttomaan) numeroon ja kieltämään suoramarkkinoinnin, jota en voi sietää.

Jos soitan suoraan asiakaspalveluun, joudun maksamaan osoitteenmuutoksesta useita euroja.” (Mari Koo)

Muutama päivä sitten sain postia lastenvaatteita kauppaavalta Du&Jag-kerholta. Kirjeen lähettänyt “Mia” oli kuulemma perustanut muutama vuosi sitten kerhon ideanaan tarjota lastenvaatteita edullisemmin. Nyt hän tarjosi kuukausittaista “lapselleni valmiiksi valittua” pakettia, josta ei kerrottu muuta kuin kuvaus: ” Tytöt saavat ”henkseli/nikkarihameen”, vaarinpaidan, pitkähihaisen bodyn ja legginsit. Pojille on varattu kahdet housut; toiset nikkarityyliset ja toiset puuvillatrikoota, vaarinpaita ja pitkähihainen body.” Vaatteista ei ollut kuvia, sillä “kuvat eivät tee oikeutta vaatteillemme”. Kuulemma ovat kauniita ja korkealaatuisia vaatteita. Kiva tietää edes se. Vaatteiden koon olisi sentään saanut itse valita.

En vakuuttunut enkä liittynyt. Suunnistan sen sijaan lastenvaateostoksille edelleen kirpparille, jossa saan itse valita mitä ostan, ja vieläkin edullisemmin.